Avara kirkko
Avara kirkko haluaa rakentaa tulevaisuuden seurakuntaa, jossa armollisuus, osallisuus ja vastuullisuus kulkevat käsi kädessä – seurakuntalaisia kuunnellen ja yhdessä tulevaisuutta kohti kulkien. Toimimme yli puolue- ja herätysliikerajojen.
Avartuvaa armoa
Jumalan armo avautuu ihmisille kirkossa sanan, sakramenttien ja yhteyden kautta. Meille seurakunta on paikka, jossa saa tulla nähdyksi ja kohdatuksi omana itsenään. Armo ei sulje ulos vaan kutsuu mukaan, kantaa elämän eri vaiheissa, antaa tilaa kasvaa uskossa ja ihmisyydessä.
Sanan esillä pitäminen sekä välittäminen tavalla, joka puhuttelee tämän ajan ihmistä, on seurakunnan perustehtävä. Muutokset maailmankuvassa ja ihmiskäsityksessä vaikuttavat myös siihen, miten Raamattua luemme ja ymmärrämme tässä ajassa. Sitä on mahdollista tulkita monin tavoin - seurakunnassa on tilaa erilaisille näkemyksille. Raamatun ydinsanoma kuitenkin pysyy ja kestää aikaa. Yhteyttä erilaisten näkemysten välille rakennetaan kuuntelemalla, keskustelemalla ja toista arvostaen.
Seurakunta elää rikkaasta ja monipuolisesta toiminnastaan, esimerkiksi diakoniasta, nuorisotyöstä ja musiikkielämästä. Monelle nämä ovat konkreettisia syitä kuulua kirkkoon. Haluamme olla seurakunta, joka puhuttelee erityisesti lapsia ja nuoria sekä tarjoaa merkityksellisyyttä perheiden elämään.
Moninainen seurakunta elää myös siitä, että seurakuntalaiset voivat palvella omilla lahjoillaan. Haluamme rohkaista vapaaehtoisuuteen ja madaltaa mukaan tulemisen kynnystä. Seurakunta on yhteinen koti, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja ottaa vastuuta omalla tavallaan. Yhteinen tekeminen on seurakunnan elinvoiman perusta, eikä moninaisuus ole uhka vaan rikkaus.
Palveleva hallinto
Seurakunnan taloutta on hoidettava pitkäjänteisesti, avoimesti ja vastuullisesti. Yhteisten varojen käytön ja kaiken päätöksenteon tulee tukea seurakunnan perustehtävää: Jumalan sanan esillä pitämistä, sakramenttien toimittamista, kristillistä kasvatustehtävää, diakoniatyötä, ihmisten kohtaamista sekä huolenpitoa lähimmäisistä ja luomakunnasta. Näiden haluamme näkyvän myös hengellisessä opetuksessa.
Hallinnon tulee muutenkin olla oikeasuhtaista ja tarkoituksenmukaista. Sen tehtävänä on mahdollistaa seurakunnan hengellinen ja yhteisöllinen elämä, ei kuormittaa tai etäännyttää siitä. Tarvittaessa karsitaan mieluummin rakenteista kuin ihmisten kohtaamisesta tai seurakunnan elävästä toiminnasta. Otamme lasten ja nuorten näkökulmat huomioon päätöksenteossa.
Myös vastuullisuus ja eettisyys kuuluvat päätöksentekoon ja seurakuntamme toimintaan. Hankintojen tulee olla vastuullisia, huomioimme ympäristövastuun toiminnassamme ja huolehdimme henkilöstömme työhyvinvoinnista. Avoin päätöksenteko ja luottamushenkilöiden aidot vaikuttamismahdollisuudet vahvistavat seurakuntalaisten kokemusta yhteisestä vastuunkannosta.
Toivon yhteisö
Seurakunnan tulee olla yhteisö, jossa ketään ei jätetä yksin. Toivo syntyy siitä, että ihminen kokee olevansa hyväksytty ja arvokas. Seurakunnan tehtävä on kulkea rinnalla, rohkaista sekä antaa tilaa elää ja kasvaa uskossa – myös keskeneräisenä ja epätäydellisenä. Erityisesti elämän vaikeina hetkinä voimme pitää huolta heistä, joilla toivo on ehtymässä.
Diakonian merkitys yhteiskunnassamme kasvaa. Haluamme olla yhteisö, jonka puoleen voi kääntyä silloin, kun arjen kuorma kasvaa. Seurakunnassamme diakonian apu on kokonaisvaltaista: kuuntelemista, kohtaamista, taloudellista ja henkistä tukea. Toivoa pimeydessä.
Meille on tärkeää, että seurakunnassamme kaikki saavat tuoda elämän suuret hetket – ilot ja surut – Jumalan kasvojen eteen. Samalle alttarille, yhtenä seurakuntana, kaikki Kristuksen omina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti